Vladimir Zorin järjesti yhteistyössä Kulttuuriyhdistys Lilan kanssa suomalais-venäläisen ympäristötaidetapahtuman "Kommentti I" Venäjän Karjalassa Karhumäen piirissä Tolstjakovon kylässä elokuussa 2011. Aiheena oli kommentoida ympäristöä.

Klikkaamalla kuvia saat niitä lisää.

Igor Monakhov (Petroskoi), KANGASTUS

Metalli heijastaa ympäröivää maisemaa. Kohde liukenee avaruuteen, kadotettu Tolstjakovon kylä, jota ei ole kartalla.

Marja-Elina Uusitupa (Helsinki), ELECTRICAL TIME BELL

Tila-ääniveistos sähköttömän kylän ajastin ilmoittaa haluttaessa aikaa, meditaatiohetkestä, ruokahetkestä. Koostuu sähkö-osista joita sähköttömistä kylistä vielä löytyy.

Vladimir Zorin (Petroskoi), MERKIT

Se vähä mitä on jäljellä menneestä elämästä – kiviset harjanteet on kasattu ympäröiviltä pelloilta kerätyistä kivistä. Olen luonut merkkejä näille kiviharjanteille - kuin symbolinen tarina, muistutus niistä vanhoista päivistä, joina paikka kiehui elämää.

Veikko Björk (Helsinki), KUNNIANOSOITUS SUURELLE HAUELLE

Täydenkuun aikaan Suuri Hauki nousee Padmozero-järvestä läheiselle kukkulalle laulamaan.
Avasin umpeenkasvaneen reitin niittämällä ja rakensin rantatöyrääseen portaat. Puinen hauki kukkulan huipulla opastaa reitille ja kalavesille. Alhaalla järvessä on salko, johon kansanperinnettä mukaellen on mahdollista kiinnittää toivomusnauha. Hiekkapohjainen ranta on myös hyvä uintipaikka.

Kaarina Ormio (Helsinki), MONUMENTTI VIIRIÄISKUKOLLE

Kun kissa söi Ludmilan viiriäiskukon, viiriäiskanat lauloivat surulauluja.
Monumentti on Ludmilan talon piha-aitauksen nurkassa, "ikonin paikalla". Viiriäinen on tehty kaappeihin säästetyistä rikki menneistä perintöastioista.

Tiina Hallakorpi (Helsinki), SANO SE KUKKASIN, installaatio

Puhumme leirillä suomea ja venäjää. Me suomalaiset sanomme “kaikki on niin tuttua, mutta erilaista - mutta vain vähän erilaista”.
Olen valinnut kukkien nimiä, jotka kuulostavat samanlaisilta suomeksi ja venäjäksi, ja kirjoittanut ne kasvihuoneeseen. Tällä vierailulla ehdin vain kerätä kasveja kuivumaan, mutta taide on paikka, jossa voimme kuvitella kukat kasvihuoneeseen.

Viktoria Zorina (Petroskoi), ELÄMÄLLE PITKÄÄ JATKOA

Tämä talo on rakennettu mäntyhirsistä. Minäkin olen istuttanut pienet männyt elämän jatkumisen symboliksi. Olen rakentanut niiden ympäri aidan, koska usein ruohoa niittäessä pienet männyntaimetkin ovat hävinneet.

Evgenia Terentieva (Petroskoi), MUISTO

Vain ihminen täyttää talon onnella, toivolla ja rakkaudella. Unohtumaton talo, meille se on elävä.